Uutiset

9.8.2018 10.05

Meillä Niittypolussa otetaan uudet asiakasperheet avosylin vastaan!

Arjessan työntekijä Minna Kupari teki sosionomin YAMK-opintoihin liittyen opinnäytetyön Niittypolun perhekuntoutusyksikköön.

Työskentelen Hyvinvointipalvelut Arjessan Länsi-Uudenmaan tiimissä perheohjauksen sekä ammatillisen tukihenkilötyöskentelyn lisäksi joulukuussa 2017 avatussa Niittypolun perhekuntoutusyksikössä. Halusin tutkia opinnäytetyössäni sitä, mikä motivoi perhettä osallistumaan perhekuntoutustyöskentelyyn laitosolosuhteissa ja kuinka me työntekijät voimme tukea perhettä heti työskentelyn alku- ja muuttovaiheesta alkaen. Opinnäytetyö oli laadullinen kehittämistutkimus, jonka kautta toteutettiin Niittypolun perhekuntoutusyksikköön uusia menetelmiä perheiden vastaanottoon sekä motivointiin.

Haastattelin opinnäytetyötäni varten perhekuntoutuslaitoksessa asuvien perheiden vanhempia ja lapsia sekä perhekuntoutuksessa työskenteleviä arjessalaisia.  Asiakasperheiden jäseniä haastattelin narratiivisen menetelmän avulla, jolloin jokaisella oli mahdollisuus kertoa omin sanoin ja vapaamuotoisesti kokemuksistaan. Työntekijöiden haastattelut toteutin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla.

Tutustuin opinnäytetyötäni kirjoittaessani sekä teoreettiseen viitekehykseen, että aiemmin laadittuihin pro gradu –tutkielmiin ja opinnäytetöihin. Huomasin, että vaikka lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ohjaaminen perhekuntoutukseen on viime vuosina lisääntynyt ja tutkimuksia, sekä kehittämistöitä on valmistunut, aiemmissa tutkimuksissa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota asiakasperheen tulovaiheeseen eikä varsinkaan siihen, kuinka lapset kokevat perhekuntoutuslaitokseen muuttamisen.Minna Kupari, Hyvinvointipalvelut Arjessa

Perhekuntoutukseen muutto lasten kokemana

Halusin nostaa opinnäytetyössäni lapset sekä heidän tarpeensa työskentelyn keskiöön. Havaintojeni mukaan työskentelyssä moniongelmaisten ja haastavassa tilanteessa olevien lastensuojelun avohuollon asiakasperheiden kanssa lapsi jää liian usein näkymättömäksi ja työskentelyn resurssit menevät pääosin aikuisen auttamiseen.

Opinnäytetyötä varten haastatellut lapset olivat iältään 8 – 13 –vuotiaita ja haastattelut toteutettiin heidän ikätasonsa mukaisesti. Haastattelujen toteuttamista helpotti luullakseni se, että olin lapsille entuudestaan tuttu. Tiivistettynä voidaan sanoa, että tämän tutkimuksen haastatteluaineiston perusteella lasten perhekuntoutuslaitostyöskentelyyn motivoitumiseen vaikutti perheen avuntarpeen tiedostaminen, luottamus siihen, että aikuiset toimivat heidän parhaakseen, lasten voimavarojen lisääntyminen selkeiden rutiinien avulla sekä arvostava kohtaaminen ja tukeminen työntekijöiden taholta. Kehittämistarpeina nousi esille lasten vastausten pohjalta se, että lasten näkökulmaa ja huomioimista tulee korostaa enemmän perhekuntoutukseen muutto- ja sopeutumisvaiheessa. Työskentely lapsen kanssa (omaohjaajatyöskentely, perhepalaverit, mahdollinen osallistuminen terapeuttiseen työskentelyyn) tulisi aloittaa nopeasti muuttovaiheessa ja lapsen kanssa työskentely vaikuttaa vaativan hieman täsmentämistä ja konkreettisten menetelmien löytämistä.

Työskentelyyn motivoituminen aikuisten näkökulmasta

Vanhempien haastatteluissa nousi hyvin vahvasti esille se, että riittävä ennakkotieto perhekuntouksen sisällöstä ja rakenteesta sekä asiakkaan empaattinen ja arvostava sekä kiireetön kohtaaminen motivoi perheitä sitoutumaan perhekuntoutustyöskentelyyn. Myös perheenjäsenten ymmärrys heidän omasta lähtötilanteestaan, omista voimavaroistaan sekä perheen haasteista vaikutti suoraan motivaation syntymiseen. Vaikka osallistuminen perhekuntoutukseen oli vapaaehtoista, huostaanoton uhka oli taustalla hyvin vahvasti. Vanhemmat halusivat aidosti apua tilanteeseensa ja pitää lapset luonansa ja tiedostivat, että tarvitsevat apua. Vanhempien voimaantuminen perhekuntoutuslaitokseen muuttamisen jälkeen vaikutti haastatteluaineiston perusteella tapahtuvan lapsia nopeammin. Vanhempien saama tuki käytännön asioiden sekä lasten asioiden hoitamiseen auttoi heitä ottamaan vastaan myös muuta tarjottavaa tukea, esimerkiksi terapiaa sekä vanhemmuuskeskustelujen kautta saatavaa tukea. Työntekijöiden empaattinen ja arvostava kohtaaminen sekä vanhemmuudessa olevien positiivisten asioiden korostaminen ja arjen eläminen rinnalla vaikuttivat auttavan vanhempien motivoitumisessa vahvasti. Arjen struktuurien määrittäminen ja ylläpito yhdessä työntekijöiden kanssa antoi vanhemmille voimavaroja ja lisäsi motivaatiota voimautumisen myötä.

Työntekijöiden näkemyksiä asiakasperheiden muuttovaiheesta

Työntekijöiden haastatteluvastausten perusteella asiakasperheen perhekuntoutuslaitostyöskentelyyn motivoitumista tukevat asiat painottuivat perheenjäseniä vahvemmin konkreettisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi asuntojen vastaanottovalmiuteen, koulukuljetusten järjestämiseen ja työntekijäresurssointiin. Työntekijöiden toiveena oli myös saada riittävää perehdytystä sekä uuden asiakasperheen kokonaisvaltaisesta tilanteesta ja avun tarpeesta, että käytännön työn sisällöistä, kuten työntekijöiden välisistä vastuualueista. Kaikki haastatteluun vastanneet työntekijät kokivat, että perheen muuttovaihe tulisi resurssoida niin, että paikalla olisi riittävä määrä ohjaajia vastaanottamassa perhettä sekä hoitamassa käytännön asioita muuton aikana. Perheen muuton jälkeen tulisi rakentaa heti toimivat päivästruktuurit sekä käydä läpi asumiseen liittyvät käytännöt ja säännöt tarkasti läpi. Työntekijöiden vastauksista nousi esille hyvin vahvasti asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen asiakkaan auttaminen ja tukeminen arvostavasti ja kannustavasti.

Työ perheohjaajana perhekuntoutuksessa on hyvin itsenäistä ja vastuullista. Riittämättömyyden tunne ja kiire aiheuttavat työntekijälle stressiä, siitä huolimatta työntekijän tulee hallita tilanteita niin, että asiakas tulee kuulluksi. Yhteinen nimittäjä motivoitumisen syntymiseen oli kaikkien haastateltujen vastauksissa aika ja kiireettömyys. Tarve tulla kuulluksi oli lasten ja vanhempien lisäksi myös työntekijöillä. Säännölliset tiimit ja tieto omista vastuualueista sekä mahdollisuus esimiehen tukeen näyttävät vaikuttavan suoraan siihen, että työntekijä kykenee säilyttämään rauhallisuuden ja seesteisyyden varsinkin perheen sopeutumisvaiheessa, joka on usein suurta myllerrystä.

Opinnäytetyöprosessin aikana syntyneet menetelmät

Asiakkailta ja työntekijöiltä haastatteluissa saatu palaute oli erittäin positiivista. Vastausten lomasta nousi esiin kehittämistarpeita pääasiassa työntekijöiltä. Laadin haastatteluissa esille nousseiden ajatusten pohjalta Niittypolun perhekuntoutuksen asiakasperheiden ilmoitustauluille muistilistan, johon kirjataan uuden perheen muuttovaiheessa hoidettavia tärkeitä asioita sekä vastuutyöntekijä, joka asian hoitaa yhdessä vanhempien kanssa. Hoidettavia asioita ovat esimerkiksi lasten päivähoitoon ja kouluun liittyvät asiat, tarvittavien hankintojen tekeminen ja asumisen käytäntöjen selvittäminen. Koostin aineistosta työntekijöitä varten muistilistan, jonka avulla varmistetaan muun muassa, että tieto siirtyy työntekijältä toiselle ja käytännön asiat hoidetaan sujuvasti. Muistilistan tärkein kohta kuuluu näin: Perheenjäsenet tarvitsevat läsnäoloa. Varmista, että lapset tulevat huomioiduksi ensisijaisesti vanhempien taholta; sanoita tilanteita. Tarkkaile konkreettista avun tarvetta herkästi. Perhe on muuttovaiheessa ”shokkitilassa” eikä välttämättä tiedä, mihin voi perhekuntoutuksessa pyytää tukea ja missä asioissa täytyy selvitä itse (-> kuten kotona asuessa).

Työntekijöiden vastauksista nousi esille useita konkreettisia kehittämisideoita, esimerkiksi yhteinen aloituspalaveri heti perheen muutettua, riittävä työntekijäresurssointi perheen muuttovaiheeseen, perheen vastuutyöntekijät tietoon heti työskentelyn alussa, konkreettiset asiat hyvissä ajoin ennen muuttoa kuntoon (varustelu, perusruokatarpeet) ja säännölliset tiimit työntekijöiden kesken.

Opinnäytetyö esiteltiin Niittypolun perhekuntoutuksen työntekijöille kehittämispäivässä 8.6.2018 ja samalla otettiin käyttöön muistilistat sekä asiakasperheille että työntekijöille. Samassa yhteydessä voitiin todeta, että suurin osa työntekijöiden tekemistä kehittämisehdotuksista on jo otettu käytäntöön; resurssointia on tiivistetty ja tiedottamista on tehostettu, jatkuvan asiakaspalautteen keräämistä ollaan ottamassa käyttöön. Perhekuntoutuksen kehittämispäiviä järjestetään puolivuosittain, ja tällöin tarkistetaan ja kehitetään edelleen muistilistoja sekä muita tarvittavia käytännön toimenpiteitä.

Niittypolun perhekuntoutus on saanut hyvin lyhyessä ajassa vahvan jalansijan toimintojemme täydentäjänä täällä Länsi-Uudellamaalla. Perhekuntoutusyksikkömme vastaava sosiaalityöntekijä Jonna Wejberg ja lähiesimies Kirsi Nurmi luotsaavat meitä työntekijöitä kohti äärettömän hyvin toimivaa perhekuntoutusyksikköä, jossa asiakaslähtöisyys, empaattisuus ja positiivinen asenne ovat ykkösasia. On huippua olla mukana tässä porukassa!

Minna Kupari, ammatillinen perheohjaaja / tukihenkilö, Hyvinvointipalvelut Arjessa

Lähde:

Kupari, M. 2018. Mikä motivoi perhettä laitosperhekuntoutustyöskentelyyn.

Koko työhön pääset tutustumaan tästä.


Palaa otsikoihin